taas täällä takaisin. Tosin olen vieraillut blogeissa päivittäin ja joskus kommentoinutkin niitä, mutta en vain ole saanut itsestäni irti, että olisin omaa blogiani päivittänyt. Ystävättärenikin jo totesi, että kohta saat taas kirjoitella niitä joulun jälkeisiä juttuja ja joku oli jo kommentoinut tyttäreni blogiin, että olenko kokonaan lopettanut blogin pidon, niin pakkohan sitä on taas ryhdistäytyä. Paljon on kaikenlaista tapahtunut ja tullut tehtyä, osaa on jo tyttäreni blogissaan päivittänyt (hän sentään vielä ahkerasti päivittää). Vierailimme pari viikkoa sitten Inkoossa ja saimme kotiin viemisiksi valmiiksi pakastettuja ja pakattuja suppilovahveroita. Nyt sitten isäntä käväisi samassa paikassa ja tuli kotiin mukanaan iso muovikassillinen suppilovahveroita. Iski pieni paniikki, sillä olin jo onnistunut hankkimaan joulukinkun pakkaseen (kerrankin ajoissa) ja pakastin on ääriään myöten täynnä. Soittelin kaikki mahdolliset liikkeet lävitse kysellen sienikuivureita, mutta missään ei niitä enää ollut. Kunnes sitten perjantai-illalla saunassa välähti, minäpä kuivatan ne sienet saunassa. Ei muuta kuin sanomalehdet lauteille ja sienet lehtien päälle saunan jälkilämpöön.

Lauantaina oli kyllä vielä aamupäivällä pakko virittää tulet kiukaan alle, jotta sienet olisivat kuivuneet kunnolla. Mutta niinpä sitten sainkin kerätä tänään aamupäivällä hyvän saaliin saunasta. Tosin kassillinen oli kutistunut kulholliseksi.