Mummun keittiö

Jouluksikin täytyi tehdä kakku

2010-03-04T22:30:01+02:00

edellisen vuoden perinteinen käpykakku. Samoilla täytteillä ja samalla ohjella, mutta sattuneesta syystä käpykakku vaihtoi väriä.

en jaksanut ruveta värjäämään marsipaania kaakaolla ruskeaksi, joten päätin käyttää Tukholman reissulta ostamaani valmiiksi kaaviloitua vihreää marsipaania - toinen vaihtoehto olisi ollut vaaleanpunainen...ehkä tämä oli parempi vaihtoehto.

Taas tuli vuosi lisää...

2010-03-04T21:58:01+02:00

meikäläiselle ja kakkua piti väsätä. Pitkän mietiskelyn jälkeen päädyin tekemään omenavaniljahyydykkeellä täytetyn kakun sekä suklaaganaghehyydykekakun, johon tuli kahvinmakuinen kiille. Tapani mukaan onnistuin saamaan kakkupohjan sen verran kohonneeksi, että yksi väli oli pakko jättää pois (ei olisi muuten pysynyt täytetty kakku vuoassa). Suklaahyydykekakun pohja muuttui sitten keksiseoksesta tavalliseksi kakkupohjaksi, jonka kostutin sokeroidulla maitokahvilla. Perjantaina valmistin illalla kakut ja lauantaina sitten koristelin. Ajatuksia oli ja suunnitelmia, mutta nekin romuttuivat. Olin ostanut uutuus karkkeja, Malacon Truly Smoothy Party Animals-pussin. Pussin kuvan mukaan siinä olisi sellaisia pieniä herttaisia eläimiä, jotka ovat kahdesta osasta, jalat ja päälliosa, lampaita, kilpikonnia ja norsuja, niitä voisi sitten hassusti yhdistellä. Pussin avattuani jouduin miettimään koristelun uusiksi, jalkoja oli enemmän kuin päällipuolia ja kaiken huipuksi otukset olivat paljon kuvia suurempia. Käärin auki valmiiksi kaulitun vihreän marsipaanin, sekin oli kurttuinen ja raidallinen ja lisäksi kakun päälle sitä laittaessani, siitä irtosi osa (sehän on rullattu pakkaukseen, mutta nyt se muistutti lähinnä taiteltua). Päätin ryhtyä maalaamaan tuota marsipaania siinä kakun päällä... no sehän on aivan idioottimainen ajatus, no, tein kuitenkin kasan punaisia omenoita yhteen reunaan. Sitten päätin kuitenkin leikellä marsipaaniin aukkoja ja sijoittaa niistä esiin työntymään nuo vaahtokarkkien päälliosat. Sitten leikkelin ylimääräiset marsipaanit pois ja niitä sitten siinä pyörittelin ja onnistuin tekemään - omenan. Tein niitä sitten vielä muutaman lisää ja maalasin ne punaisiksi, laittelin vielä lehdet jokaiseen ja omenan karankin. Sitten enää Flora vispin vatkaus (joka nyt onnistui hyvin) ja pursotukset. Suklaahyydykekakkuun piti vielä tehdä se kiille, kahvia, hyytelösokeria ja kahvilikööriä. kiehautus, jäähdtys ja kaato kakun päälle...suklaatäyte suli ikävästi ja töhersi kiilteen. No, aina ei voi onnistua.

Suklaakakun kuva on ruma, en muistanut kuvata sitä ennen syöntiä.

Ohjeita:

Omenahyydyketäytteinen kakku

Kakkupohja 6 munan

Täytteeksi: omenahilloa

Omenahillo-flora vispi-rahkaseos:

500 g rahkaa

2 tl vaniljasokeria

1 dl tomusokeria

2-3 dl omenahilloa

2 tl kanelia

2 dl flora vispiä vaahdotettuna

4 liivatetta

kostutus: breezelemon

Kokoaminen ylösalaisin kakkuvuokaan.

Suklaaganaghehyydykekakku

Pohja: ylijäänyt levy kakkupohjasta

Kostutus: sokeroitu maitokahvi

Täyte: Suklaaganaghe

2 dl kermaa

250 g fazerin leivontasuklaata

3 dl vispattua kermantapaista ainetta

1 vaniljatuorejuustorasia

vajaa 1 dl kahvilikööriä

5 liivatetta kahvitilkkaan sulatettuna

Kiille:

3 dl kahvi-kahvilikööriseosta

reilu 2 dl hyytelösokeria

Lisäksi leivoin pitkästä aikaa kristallipullia.

Joulu tuli ja meni, mutta joulun jälkeen tuli paras lahja...

2010-01-03T19:18:01+02:00

nimittäin minusta tuli neljännen kerran mummu. Poikani Mats ja vaimonsa Niinu saivat esikoisensa 27.12.2009 klo 8.38 Lohjan Aluesairaalassa. Tärkeät mitat olivat 3370 g ja 49 cm ja pisteitä täydet 10.

Tässä vauveli on sylissäni ensimmäistä kertaa, vähän huonolla tuulella, kun koko päivän on joutunut sylistä syliin siirtymään vaikka varmaan olisi ollut paljon mukavampaa levätä rankan syntymän jälkeen. Vauva nimittäin syntyi peppu edellä, mutta kuitenkin muuten ihan normaalisti.

Tässä ollaan jo päästy kotiin ja iskä harjaa hiuksia esittelykuntoon...

Joulu on taas tulossa

2009-12-03T22:55:01+02:00

ja askareita riittää. Tänä vuonna olen melko ajoissa joidenkin töiden kanssa, nimittäin joulukortit on kirjoitettu ja merkit liimattu sekä kortit pussitettukin valmiiksi niihin postin punaisiin kuoriin, enää ei tarvitse kuin viedä ne postiin. Postituslistakin on päivitetty exceliin.

Olen kerännyt talteen käyttämäni kananmunakennot ja tänään vein ne työkaverilleni, joka tekee niistä aivan ihania sytykeruusuja. Muovikassillinen kennoja vaihtui näin ihanaan rasiaan

Ruusut ovat todella kauniita, en tiedä raskiiko näitä edes käyttää.

Pitkän, todella pitkän tauon jälkeen

2009-11-08T22:04:01+02:00

taas täällä takaisin. Tosin olen vieraillut blogeissa päivittäin ja joskus kommentoinutkin niitä, mutta en vain ole saanut itsestäni irti, että olisin omaa blogiani päivittänyt. Ystävättärenikin jo totesi, että kohta saat taas kirjoitella niitä joulun jälkeisiä juttuja ja joku oli jo kommentoinut tyttäreni blogiin, että olenko kokonaan lopettanut blogin pidon, niin pakkohan sitä on taas ryhdistäytyä. Paljon on kaikenlaista tapahtunut ja tullut tehtyä, osaa on jo tyttäreni blogissaan päivittänyt (hän sentään vielä ahkerasti päivittää). Vierailimme pari viikkoa sitten Inkoossa ja saimme kotiin viemisiksi valmiiksi pakastettuja ja pakattuja suppilovahveroita. Nyt sitten isäntä käväisi samassa paikassa ja tuli kotiin mukanaan iso muovikassillinen suppilovahveroita. Iski pieni paniikki, sillä olin jo onnistunut hankkimaan joulukinkun pakkaseen (kerrankin ajoissa) ja pakastin on ääriään myöten täynnä. Soittelin kaikki mahdolliset liikkeet lävitse kysellen sienikuivureita, mutta missään ei niitä enää ollut. Kunnes sitten perjantai-illalla saunassa välähti, minäpä kuivatan ne sienet saunassa. Ei muuta kuin sanomalehdet lauteille ja sienet lehtien päälle saunan jälkilämpöön.

Lauantaina oli kyllä vielä aamupäivällä pakko virittää tulet kiukaan alle, jotta sienet olisivat kuivuneet kunnolla. Mutta niinpä sitten sainkin kerätä tänään aamupäivällä hyvän saaliin saunasta. Tosin kassillinen oli kutistunut kulholliseksi.

Niitä joulun jälkeisiä juttuja

2009-02-02T20:27:01+02:00

kuten tuli aiemmin mainituksi. Tapaninpäivänä isäntä ahersi asuntoauton huollon parissa ja minä siivoilin kinkkua eli irrottelin luut ja laitoin pakkaseen kinkkusilppujen kanssa odottamaan loppiaista. Pakkailin myös matkalle mukaan otettavia tavaroita, talvivaatteita, petivaatteita, ruokia yms. Lauantaina aamulla lähdimme matkaan, ensimmäisenä etappina oli Valkeakoski, sillä olimme Keltaisen Pörssin välityksellä löytäneet sieltä asuntoautoomme talvirenkaat (meillä oli vain kesärenkaat eikä niillä parane lähteä pohjoisiin). Valkeakoskelle asti olikin ihan kesäkelit, mutta saatuamme nastarenkaat alle olimme tyytyväisiä, sillä keli muuttui aivan jäiseksi ja talviseksi. Valkeakoskelta ajelimme Pielavedelle, jossa vietimme lomamme ensimmäisen yön, tosin kylläkin ystäviemme kotona, he eivät suostuneet päästämään meitä autoon yöksi. Aamulla olikin sitten reippaasti pakkasta, sellaiset reilu -10 astetta, mutta hyvin automme lähti liikkeelle. Ajelimme rauhallista vauhtia, sillä vastaantulevaa liikennettä oli nelostiellä runsaasti. Matkamme kulki Kempeleen ja Oulun kautta Iihin ja sieltä Kemiin ja siitä edelleen Rovaniemelle. Rovaniemellä yövyimme, tälläkertaa ystäviemme pihalla autossa, kuten olimme suunnitelleetkin. Emmekä palelleet. Maanantaina aamulla oli pakkaset romahtaneet. Kävimme pienellä kävelylenkillä kaupungilla ja poikkesimme musiikkiliikkeessä, josta isäntä osti itselleen langattomat mikrofonit. Matkamme jatkui pohjoiseen, poikkesimme Napapiirillä, joka oli täynnä turisteja. Keli oli hyvä ajellessamme Sodankylään, jossa pidimme kahvitauon. Matkamme jatkui sitten Vuotson ja Kakslauttasen kautta Saariselälle ja sieltä eteenpäin kohti Ivaloa, jonne saapuessamme olikin jo täysi pimeys. Poikkesimme vaihtamassa kaasupullon täyteen sekä vielä ostoksilla Alkossa ja ruokakaupassa. Ivalon jälkeen tie tuntui kapenevan ja pimeyskin vielä tiheni. Karhunpesäkivellekään ei ollut asiaa, sillä se oli suljettu. Inarin jälkeen ei vastaantulijoita ollut enää paljoakaan, mutta matkaa oli vielä jäljellä, sillä olimme menossa Utsjoelle ystäväni Paulan luokse (juhannuksena 2007 olimme edellisen kerran vierailulla hänen luonaan). Perillä olimme jotain 19-20 välillä ja pääsimme heti saunaan ja senjälkeen saimme nauttia herkullista ruokaa: hirvenlihapullia, todella herkullista kastiketta ja perunoita sekä salaattia. Jäimme taas Paulan kanssa istumaan ja juttelemaan, taisin kömpiä nukkumaan lähempänä puolta kolmea. Aamulla nukuimme pitkään, kello oli yli 10 kun heräsimme, mutta ulkona näytti olevan kuin iltahämärä. Lähdimme siitä sitten kylille ja kävimme tutustumassa ystäväni uuteen työpaikkaan, Hotelli Luossajohkaan. Hotelli sijaitsee upealla paikalla ja henkilökunta on todella mukavaa ja ystävällistä, terveisiä vaan Sirpalle ja Joukolle! Erinäisten sattumien johdosta tuli päätetyksi, että isäntä vetää hotellilla uudenvuoden aattona karaokea, sillä karaokelaitteet löytyivät alakerran kesäpubista. Kävimme Nuorgamissa ostoksilla, hiukan hirvitti, sillä tie oli todella kapea, vastaantulevaa liikennettäkin oli ja lumipyryäkin oli ilmassa. Veimme mainokset uudenvuoden karaokesta ilmoitustaululle. Ilta kului nopeasti, mutta tälläkertaa emme enää valvoneet Paulan kanssa kuin vähän yli puolen yön, jotta olisimme uutenavuotena sitten virkeitä. Uudenvuoden aatto koitti samanlaisena hämäränä kuin edellinenkin päivä, lähdimme hotellille ja Kaitsu laitteli karaokelaitteet paikoilleen. Pikkuhiljaa ilta sitten saapui, kuten myös kunnon lumimyräkkä, mutta ei se haitannut juhlijoita. Porukkaa tuli ihan mukavasti, osa oli aikonut mennä Saariselälle, mutta keli aiheutti sen, että tulivatkin Luossajohkaan. Kerrankin lumimyräkästä on hyötyäkin. Vuosi vaihtui ja skoolasimme kuohuviinillä. Hyvissä ajoin menimme nukkumaan, sillä ajatuksena oli lähteä uudenvuoden päivänä kotimatkalle. Näin myös tapahtui, klo 11.40 starttasimme Utsjoelta ja klo 17.40 olimme Rovaniemellä. Kahvitauko ja muutamien musiikkilaitteiden asennus, matka jatkui 19.10 Rovaniemeltä kohti etelää. Auton tankkaus Iissä klo 21.30 ja Haminan Grillin mahtavat hampurilaiset maidon kera meidän tankkauksemme ja eikun menoksi. Jämsässä tankkasimme aamuyöllä klo 3.10 ja 4.55 olimme Valkeakoskella hakemassa menomatkalla sinne säilytykseen jättämiämme kesärenkaita. Kotiin tulimme aamulla klo 6.50 ja takana oli 1363 km lähes yhtämittaista ajoa. Ei muuta kuin tärkeimmät tavarat autosta, kotona patterit isommalle ja takkaan tuli ja sitten nukkumaan. Ja kyllä uni maittoikin, heräsimme siinä puolen päivän jälkeen vähän tokkurassa, mutta muuten olo oli OK. Olimme kotona.

Jennin 8-vuotis kakku

2009-02-02T20:20:01+02:00

tuli sitten tehdyksi. Pohjana 6 munan kakkupohja ja täytteeksi, ylösalaisin kasattuna kakkuvuokaan, mansikkahilloa, rahka-mansikkasurvos-floravispi+vanhan ajan vaniljakastike pussillinen-4 liivatetta-yhdistelmä, kostutuksena makea kevytolo ananas-limua. Kakusta tuli taas niin iso, että yksi kerros oli pakko jättää pois. Tein siitä ja ylijääneestä täytteestä jämäkakun. Pursotukset floravispiä, jonka makeutin/värjäsin mansikanmakuisella tomusokerilla. Jämäkakussa näkyy väri paremmin kuin varsinaisessa synttärikakussa.

Kukat Annan tekemiä, päivänsankarin "tilauksen" mukaisesti.

Tässä siis jämäkakku, johon sain käytettyä kaikki ylijääneet ainekset.

Ensi viikonlopun kakkua varten

2009-01-25T21:03:01+02:00

tuli tehtyä esivalmisteluja tänään. Siskontyttö Jenni täyttää 8 vuotta ja tänä vuonna sankari halusi kakkuunsa hevosen, sinikellon, valkovuokon ja auringonkukan. Ja tottakai päivänsankarin toiveet täytyy täyttää. Eipä muuta kuin ensin metsästämään valkoista marsipaania, jota löytyi vasta kolmannesta kaupasta ja sitten pyytämään Annaa tuomaan värit lainaksi. Sitä ennen olin netistä etsinyt sopivia malleja, sillä hevosia en ole ennen maalannut, posliininmaalauksessakin yli 30 vuotta sitten maalasin koiria. Tänään sitten leivonta rupeaman jälkeen (leivoin tavallista pullaa ja sellaisia mahdottoman hyviä vaniljapullia (Kiitos Ruth (Maasikas) hyvästä ohjeesta) aloitin maalaamisen. Kyllä siinä muutama tunti kului taas aika nopeasti, välillä tosin oli pakko pitää paussi, kun ei oikein innostanut... mutta tässä lopputulos

Ensi lauantaina on sitten kakun leivonta ja täyttö edessä ja sitten sunnuntaina koristeet paikoilleen ja kakun vienti juhliin tarjolle.

Kun kerran aloitin päivityksen

2009-01-20T22:55:01+02:00

niin jatketaan vielä. Joulukuu koitti ja minä, joka olen jouluihminen, laadin niitä jokavuotisia listoja. Mitä pitää tehdä milloinkin, mitä pitää muistaa ostaa ruoaksi jne. Vähitellen tein mitä olin suunnitellut. Onnistuin tänä vuonna saamaan ne verhot, joita ilman edellisenä jouluna jäin.

Keittiössä minulla on sellaiset yli 20 vuotta vanhat jouluverhot, mutta ruokailuosaan halusin saada myös jouluverhot ja tässä ne nyt ovat. Olin todella onnellinen, jouluni oli pelastettu. Joululomani aloitin perjantaina 19.12 puolilta päivin ja sunnuntaina pakkasin kaikki lahjat, maanantaina kävin kaupassa ja hoidin katsastuskonttorilla asuntoautomme käyttöön oton (tästä kerron sitten tarkemmin joulun jälkeen tapahtumissa) ja illalla paistoin laatikoita. Tiistaina aamulla kuuden jälkeen alustin pullataikinan, leivoin joulutortut, tein juuston, sekahedelmäkeiton, siivosin loppusiivouksen, kaivoin esiin kaikki mahdolliset joulukoristeet ja levitin niitä ympäriinsä, paistoin pullat, laitoin perunalaatikon imeltymään ja pistin kinkun uuniin sekä keitin vielä riisipuuron ja leivoin juuston herasta leivät. Neuvoin puhelimitse kuopusta kun hän paistoi elämänsä ensimmäisen oman kinkun. Lisäksi jouduin ottamaan oman kinkkumme paljon ennalta laskettua aikaisemmin pois uunista, kun se sattui kypsymään niin nopeasti. Kaiken kaikkiaan ehdin tehdä tänä jouluna kaikki hommat kerrassaan ennenaikaisesti. Täytyy todeta, että se oli upea tunne. Joskus on ollut jouluja, jolloin mitkään aikataulut eivät pidä ja olo on sitten myös sen mukainen. Aattona kävimme aamulla vielä kaupassa, hain 1 litran maitoa, en muuta. Iltapäivällä söimme isännän kanssa kaksistaan ja ehdimme jopa ottamaan pienet nokkaunet, ennenkuin Mats ja Niinu tulivat ja lähdimme Annan perheen luokse lahjojen jakoon. Sieltä jatkoimme haudoille ja vielä anopin luokse iltakahville. Illalla katselimme Joulutarinan ja minä väsäsin tuon aiemmin esittelemäni käpykakun joulupäivää varten.

Saamamme joulukortit laitan jääpakastekaapin kylkeen, siinä niitä on mukava katsella jouluna.

Takan reunalle olen koonnut tällaisen porukan, siinä niiden on mukava olla lämpimässä

Näin kivan taulun sain joululahjaksi kuopukselta, mummulassahan sitä elellään kuten blogistanikin huomaa.

Neljä kuukautta

2009-01-20T22:32:01+02:00

kulunut edellisestä kirjoituksesta. Silloin olin juuri kotiutunut leikkauksesta ja aloittanut 5 viikon sairauslomani. Sairausloma sujui hyvin ja olkapääni parani todella hyvin, tästä vielä kiitokset Lohjan aluesairaalaan leikkaavalle ortopedilleni sekä hyvälle hoitohenkilökunnalle. Ensin alkuun tuntui tietysti kurjalta kun ei saanut tehdä kaikkea mitä mieleen juolahti, mutta siitä sitten pikkuhiljaa alkoi tottua kaikkeen. Luin tietysti paljon sekä nukuin, ainakin aluksi. Monen vuoden tauon jälkeen tein jopa kaalikääryleitä sekä kaalilaatikkoa. Sairausloman loppuvaiheessa heittelin jopa kiukuspäissäni melkoisen isoja koivupöllejä takapihalla parempaan järjestykseen, onneksi en kuitenkaan loukannut itseäni. Lokakuun lopulla palasin takaisin työhön ja arkinen aherrus alkoi. Marraskuussa olikin sitten kaikenlaisia tapahtumia, 7.11 kävin Peacockissa katsomassa Tunteen Palo-näytelmän, upea esitys kertakaikkiaan. 13.11 oli vuorossa työpaikkani Maanmittauslaitoksen 375-vuotisjuhlat, joita vietettiin Helsingissä Voimalassa. Paikka oli erikoinen, porukkaa oli runsaasti, ruokaa oli riittävästi ja juomiakin olisi ollut, mutta satuin olemaan omalla autolla liikenteessä, joten se niistä juomista. Tosin onneksi, sillä seuraavana päivänä haimme Annan kanssa hiki hatussa tarjottimia. Anna oli saanut 50-vuotisjuhlien kakkutilauksen, eikä missään ollut sopivia alustoja meidän 10 munan kakkupohjille. Onneksi viimein saimme Puukeskuksesta hukkapalan puulevyä, josta sitten kotona sahattiin 6 alustaa, jotka päällystettiin foliolla ja kontaktimuovilla. Alustat on mitoitettu niin, että ne sopivat kakkujen kanssa kuljetuslaatikoihin.

Tässä kakku laatikossa

Tässä yksi laatikko autossa ja

tässä vielä osa takaluukussakin. Takapenkillä oli vielä kaksi laatikkoa.

Vielä oli seuraavalla viikolla itselläni luottamusmiespäivät (2 pvää) ja kun vielä isännällä oli pari pikkujoulukeikkaa ja olimme vielä yksissä pikkujouluissa mukana muuten vaan, niin siinäpä sitä oli menoa aivan riittävästi 5 viikon hiljaiselon jälkeen.