se tosiaan tuntuikin pitkältä sellaiselta. Ilmassa ei ollut valittamista, aurinko paistoi ja muutenkin ilma tuntui varsin keväiseltä. En tiedä tuliko tehdyksi syntiä, mutta siivosin vaikka olikin pyhäpäivä. Isäntäkin vietti aikaa autotallissa, minä kun satuin saamaan kuorma-auton autoni nokkaan tuossa maaliskuun alkupuolella ja isäntä sitten päätti aloittaa konepellin oikaisun. Eli kyllä tuo alkupuoli perjantaista kului varsin ripeään. Siivouksen jälkeen oli pakko ottaa vähän aikaa levonkannalta, ei ole kunto vielä normaali. Vähitellen klo 17 aikoihin aloittelin ruoanlaittoa, kalaa kun oli suunnitelmissa, niin päätin sitten väsätä vanhoja köksäntunteja muistellen täytetyt kananmunan puolikkaat alkupaloiksi. Muuta ruokaa oli perunamuusi ja kalakastike, niin ja se suunniteltu kala, kirjolohifilee, ihan vaan uunissa. Ilman kermaa. Lisäksi vielä fetasalaattia. Kaikki tuli tehtyä ja ehdittiin hyvin syödäkin ennenkuin tytär perheineen poikkesi iltakahville.

On se vähän ankeaa kun on vain kaksi syömässä, tuntuu tuo kattaminenkin vähän turhalta, mutta kuitenkin kun on pyhä, niin haluaa hiukan juhlantuntua. Huomatkaa, uusi vahakankaani;)

Lastenlasten kotiin lähdön jälkeen tuntui kuin aika olisi pysähtynyt, ei sitten millään kulkenut eteenpäin. Tiskauksen jälkeen yritin lukea, mutta ei huvittanut, TV:stä ei tullut mitään (kun Sydämen asialla jäi väliin, unohdin:(). Istuin koneella ja pelasin pasianssia. Lopulta katseltiin Neloselta sellainen oikein sekopää leffa, porukkaa kuoli kasapäin. Ihme kyllä sen jälkeen maittoi uni todella hyvin.