Täytyy tunnustaa, että olen melkein "koukussa" näihin ihaniin ruoka- ja kakkublogeihin ja siksi innostuin itsekin avaamaan tällaisen. Aluksi tulee olemaan ehkä vähänlaisesti ruokia ja kakkuja, mutta vähitellen, vähitellen. Katselin tuossa valokuvia, jotta olisin voinut skannata jotain vanhoja juttuja, mutta olemme totaalisesti unohtaneet kuvata ihania kattauksia vuosien varrelta. Viimeisimmätkin juhlat viime kesän alusta, jolloin avomieheni valmistui sähköautomaatioasentajaksi ja meillä oli sen seitsemää sorttia tarjolla - ja kaikki itse tehtyjä - ei yhtäkään kuvaa juhlapöydästä. Toinen harmittava unohdus sattui Niilo-vauvan ristiäisissä, joissa tarjosimme 30 hengelle ruoat sekä jälkiruoaksi kahvit ja kakkua - niin eikös taas unohtunut kuvaus. Onneksi sentään ehdittiin napata kuva puolikkaasta kakusta, jäi edes jotain jäljelle.

Kuten esittelyosiossa mainitsen, olen jo rippikouluikäisestä ollut kiinnostunut ruoanlaitosta ja leivonnasta, ja siitä saan kiittää oppikoulun kotitalousopettajaani Raija Ylitaloa sekä kärsivällisiä isovanhempiani, jotka jopa vaihtoivat kaasulieden sähkölieteen aloittaessani kokkailut. Rippikoulu liittyy siksi näihin juttuihin, että käytin rippilahjaksi saamiani rahoja sähkövatkaimen ostoon. Samainen sähkövatkain palveli minua 30 vuotta kunnes päätin hankkia uuden ja tehokkaamman sekä huomattavasti kevyemmän.

Vaikka itse olenkin innostunut näistä kokkaushommista en silti malttanut antaa tyttäreni aikoinaan kokkailla - minulla oli olevinaan niin kiire, etten ehtinyt perehdyttää tai odotella, että joku toinen saattaisi tehdä jotain, vaan tein aina kaiken itse. No, onneksi se ei aiheuttanut mitään "traumoja" tyttärelle vaan hänkin on intohimoinen kokkailija sekä varsinkin kakkujen tekijä ja nykyään vielä kolmen lapsen äitinä on aloittanut huiman käsityöharrastuksen (tämä juttu on peruja isoäidiltäni, joka virkkasi kalastajalangasta parisängyn peitteitä varmaan useita kymmeniä kuten myös lakananpitsejä, pöytäliinoja sekä neuloi sukkia ja kintaita. Koskaan en nähnyt mammaa toimettomana, aina hänellä oli jokin käsityö meneillään. Tämä taito on harpannut kahden sukupolven ylitse (eli ohittanut äitini ja minut) suoraan tyttäreeni Annaan. No, eihän se haittaa, jos tytär tekee äidilleen kaulahuivin ja lapaset, eihän?