mutta nyt tulee taas tekstiä. Kakut tuli tehtyä, kaksi kappaletta kuten aioinkin, vadelmamoussella täytetty vadelmakakku ja sitten se suklainen, suklaamoussella täytetty mukaeltu sacherkakku. Lisäksi väsäsin sellaisia kanelipikkuleipiä, jotka ulkomuotonsa vuoksi herättivät hilpeyttä. No kunhan saan kuvat ja ohjeet liitettyä näille sivuille (parin päivän sisällä), niin voitte itsekin todeta miksi.

Itse vältin kakkujen ylenmääräistä maistelua, sillä aloitin tuossa tammikuun 10. päivänä Painonvartijoissa urakkani. Aikomuksenani olisi pudottaa painoa tuollaiset reilut 26 kg. Tällähetkellä on pudonnut 10,8 kg eikä ole ollut vaikeaa. Vaikeinta on oikeastaan se, että syö riittävästi. Nimittäin heti kun on pisteet jääneet alakanttiin, niin sen kyllä huomaa punnituksessa, pudotusta on vähemmän... melko outoa jos ihan järjellä ajattelee vai mitä? Pidin tuosta painonpudotushommasta vähän noin niinkuin matalaa profiilia aluksi (isännälle oli tietysti pakko kertoa, muuten se olis ihmetellyt minne meikäläinen aina keskiviikkoisin lähtee... ja tietysti olis alkanut ihmetellä kun ruoat muuttuivat melkoisen kasvisvoittoisiksi.) Mutta tyttärelle en kertonut, odotin vain että se huomaisi, mutta eihän se huomannut. Soitti vain kerran ja sanoi tilanneensa jostain puseroita, jotka oli sille ihan hirveän isoja, ja totesi, että sulle ne on varmaan sopivia!!!!!!!!!! Arvaa vaan oliko pakko sanoa kun hain puserot, että sori vaan, ei ne taida mullekaan enää olla sopivia, olen laihtunut melkein 10 kg... Sehän otti melkoiset pultit kun en ollut kertonut.

Kunto on noussut ihan huomaamatta, liityin sellaiseen Kuntokipinä45+ ryhmään, jossa pääsemme kymmenenä maanantaina tutustumaan ja kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja, ensin oli sauvakävely/kävelylenkki ihan alkulämmittelyksi, seuraavaksi mentiin kuntosalille ja sitten oli kuntosalilla circuit (sinne en päässyt, tuli kotona sellaiset kuntosalijutut, jossa sai sekä kuntoa että raitista ilmaa. Saimme nimittäin pihalle kuorma-autonlavallisen polttopuuta, sopivasti keskelle pihaa autotallin eteen (vävypoika oli tulossa seuraavana aamuna autoaan korjaamaan talliin), joten ei auttanut muuta kuin ruveta raivaamaan puita pieniksi ja pinoon. Kolme tuntia siinä uurastettiin isännän kanssa (viimeinen tunti vesi/räntäsateessa) mutta kasa katosi. Seuraavana maanantaina pääsimme kuntonyrkkeilyn makuun (siinä laji, josta pidin ja jonka yhteydessä huomasin, että en olekaan enää rapakunnossa). Viime maanantaina olimme keppi/nauhajumpassa ja nyt on pääsiäisen vuoksi taukoa, mutta sitten pääsen kokeilemaan sitä mitä olen eniten odottanut; hydrospinningiä sekä vesijuoksua. Ryhmämme on siitä mukava, että olemme kaikki noita yli 45-vuotiaita, joten emme ole mitään sutjakoita tekstiilijumppareita emmekä ota tuota kuntoiluamme ryppyotsaisesti vaan meillä on todella hyvää huumoria - oman itsemme kustannuksella. Tuon kurssin järjesti ihan kotikaupunkimme liikuntatoimi eikä hintakaan, 40 €, ole liian kallis.