sillä oltiinhan jo juhannusviikolla. Olimme menossa viettämään juhannusta Utsjoelle, mutta rippijuhlien jälkeen asuntoautomme jumitti jarrunsa ja isäntä sai aloittaa jarrurempan. Sunnuntai-ilta vierähti puolille öin autotallissa ja maanantaina vielä jatkettiin, mutta puolen päivän aikoihin pääsimme matkaan.

Matkamme kulki Tampereen ja Jyväskylän kautta Pielavedelle, jonne jäimme ystävien luoksen yöksi. Ja aamulla jatkui taas jarruremontti...mutta nyt jarrut saatiin kuntoon ja olivat kuulema ihan viimeisen päälle hyvät. Matka jatkui taas iltapäivällä Limingan niittyjen kautta Ouluun ja sieltä Kemiin ja edelleen Rovaniemelle. Rovaniemellä istuimme iltaa ystäviemme Matin ja Ainon luona Päämajassa (Matin pihalleen rakentama huvimaja, joka on ristitty Päämajaksi) sekä saunoimme. Aamulla kahdeksan aikoihin sain työkaverilta tekstiviestin, että aamiaista olisi tarjolla kymmeneen saakka. Mehän siitä nostimme kytkintä ja siirryimme seuraavaan kohteeseen. Maittavan aamiaisen jälkeen jatkoimme matkaa Sodankylään, meikäläinen ratissa sattuneesta syystä. Pienien sadekuurojen kastellessa maisemaa ajelimme eteenpäin. Sodankylässä kävimme syyskuiselta "ruskareissulta" tutuksi tulleessa konditoriassa kahvilla ja sitten taas jatkoimme matkaa. Karhun pesäkivellä oli ihan pakko taas poiketa karhua tervehtimässä sekä nauttimassa varmaan kaikkein edullisinta kahvia, 50 senttiä kupillinen. Matkaa oli vielä runsaasti edessä, joten ei muuta kuin ajamaan. Alkuillasta olimme perillä Utsjoella ja menimme ensin tapaamaan ystävääni Paulaa, joka on kesätyössä keittiömestarina Hotelli Pohjan tulessa. Lämpimin halauksin tervehdimme toisiamme, sillä viime tapaamisestamme oli jo kulunut 6 tai 7 vuotta. Saatuamme ajo-ohjeet jatkoimme matkaamme parikymmentä kilometriä, ja pääsimme Paulan majapaikkaan. Asetuimme taloksi ja lämmitimme saunan sekä kuorin perunat valmiiksi (emännän käskystä), ja odotimme emäntämme työvuoron päättymistä. Paula tuli ja toi tullessaan poronkäristystä ja valmisti perunamuusin kuorimistani perunoista. Isäntä ehti jo saunomaan ja meni nukkumaankin, mutta me kaksi Paulaa istuimme ja juttelimme kaikkien väliin jääneiden vuosien edestä. Olemme tunteneet toisemme kolmisenkymmentä vuotta ja kävimme lävitse kaikki mahdolliset asiat niin aiemmilta vuosilta kuin niiltä välissä olleilta vuosilta. Lopulta ehdimme saunaankin ja jatkoimme jutustelua vielä saunankin jälkeen. Konjakki maistui ja aurinko paistoi, vaikka kellokin kävi jo aamuyötä. Kolmen aikoihin kömmin vihdoin nukkumaan.

Torstaina kyllä väsytti kun lähdimme käymään Norjassa. Ajelimme vain Nuorgamiin ja sieltä sitten humsahdimme yhtäkkiä Norjan puolelle. Kävimme Tana Brossa  pankissa vaihtamassa kruunuja ja lähdimme ajelemaan kohti Bygoynesiä, tarkoituksenamme oli ostaa kuningasrapuja. Valitettavasti myöhästyimme vartin verran, myymälä oli suljettu. No, ostimme sitten postikortin, josta voimme "ihailla" tuota uljasta rapua. Ostimme vielä Paulan antaman ostoslistan mukaiset ostokset (mm. mesijuustoa) ja palasimme Tana Bron kautta Tenojoen pohjoisrantaa takaisin Utsjoelle upean sillan kautta. Sen verran edellisen yön valvominen vaikutti, ettei saunominen tullut mieleenkään vaan vetäydyimme varsin varhain nukkumaan.

Juhannusaatto valkeni kauniina ja melko lämpimänä. Kävimme kylillä naapurimökin porukan eli Harrin, Liisan ja Piian kanssa, tutustuimme paikalliseen pubiin (kahvilinjalla) sekä hotelliin. Iltapäivällä lämmitimme saunan ja nautimme pienen välipalan odotellen iltaa ja hotelli Pohjan tulen loimulohta. Siinä klo 19 aikoihin siirryimme hotellille ja pääsimme seuraamaan loimulohen valmistusta. Ilta oli aurinkoinen, mutta jonkin verran tuulinen, joten vetäydyimme sisätiloihin odottamaan ruokailua. Kello 20 jälkeen pääsimme nauttimaan pöydän antimista; loimulohta, uusia perunoita, herkullisia salaatteja yms.  Nautimme, kunnes tuli melkein ähky olo, niin hyvää kaikki oli. Siirryimme rantaan katsomaan kokkoa ja vähitellen lähdimme takaisin mökille, sillä tiesimme, että seuraavana päivänä olisi edessä aikainen herääminen ja kotimatkalle lähtö.

Juhannuspäivänä heräsimme hyvin nukkuneina ja pääsimme nauttimaan herkullisesta brunssista. Tarjolla oli kaikkea mahdollista ja vielä mansikoita kinuskikastikkeen kera. Herkullista. Haikein mielin lähdimme siinä yhdentoista aikoihin kohti Karigasniemeä ja sieltä sitten edelleen Kaamaseen, Inariin ja taas Karhun pesäkiven kautta Ivaloon ja Sodankylään. Sodankylästä poimimme kyytiimme tanskalaisen nuorukaisen, joka oli matkalla Kemiin, mutta halusikin jäädä katselemaan Rovaniemeä.  Rovaniemen jälkeen navigaattorimme ohjasi meidät oikotietä Simoon ja sieltä sitten edelleen jälleen kohti Pielavettä. Yön pimeinä hetkinä saavuimme Pielavedelle ja pääsimme Koivurannassa saunaan ja uimaan. Ja kyllä uni taas maittoi. Sunnuntai aamulla heräsimme, autossa oli lämpöä 29 astetta, joten palella ei tarvinnut. Hetken ehdimme seurustella, mutta sitten oli jo lähdettävä sillä matkaa oli vielä jäljellä reilut 500 km ja halusimme välttää juhannuksen paluuliikenteen ruuhkat. Kilpaa navigaattorin kanssa etsin nopeita ja rauhallisia reittejä ja minä voitin. Oli kiva kuunnella kun navigaattori kiljui, että tee heti u-käännös kun mahdollista. Kotimatka sujui joutuisasti, vaikka, oliko se nyt Vesannolta noukimme kyytiimme kolme iloista mummelia ja veimme heidät kotiin saaden palkaksemme hyvät kahvit ja raparperipiirakat. Heinolan ja Lahden kohdalla navigaattori meinasi tulla hulluksi kun emme uskoneet sitä ja ajaneet moottoritietä. Mäntsälän kohdalla oli hiukan ruuhkaa, mutta sitten Hyvinkään jälkeen helpotti ja loppumatka sujuikin joutuisasti. Oli upeaa tulla kotiin ja päästä syömään valmiiseen ruokapöytään, Anna oli laittanut meille perunamuusia ja nakkikastiketta.

Kaiken kaikkiaan kilometrejä kertyi volkkariin 3331 km, joten tuli jonkin verran istutuksi, mutta matka tuli tehtyä ja vaikka isäntä totesi, että se mitään lomaa ollut, pelkkää työtä, oli se kuitenkin lomaa, ainakin minun mielestäni. Ja varsinkin kun maanantaina menin taas töihin. Tosin vain viikoksi, mutta se onkin sitten kokonaan toinen juttu.