on jonkinverran. Heti tuon viimeisen leipomisen jälkeen olin ortopedillä kuulemassa tuomiota ja niin se vaan on että leikkausjonoon sitä sitten jouduin. Tuo oikea olkapää, joka on vihotellut jo syksystä 2006, alkoi aikoinaan sellaisena, ettei käsi taipunut taakse, rintaliivejä en saanut kiinni ja lisäksi käsi oli aamuisin puutunut. Vasen oireili aikoinaan samalla tavalla ja siitä sitten rikottiin kalkkia ja sen jälkeen se on ollut OK. Tämän oikean kanssa aikani tuskailin, menin talvella lääkäriin, antoi ohjeet hakata halkoja tai soittaa rumpuja, kyllä se siitä tokenee. Ei uskonut, vaikka kerroin tuosta vasemmasta olasta. Aikani jälleen odottelin, mutta kun ei parantunut, menin uudelleen, onneksi kuitenkin eri lääkärille. Hän otti oireet todesta ja laittoi sitten lähetteen siihen kalkin rikkomiseen maaliskuussa 2007. Mutta nyt tuli paha juttu, olkapää kipeytyikin sen jälkeen tosi pahasti. Vappuviikolla pääsin ortopedille, joka heti totesi minulla olevan ahtaat olkapäät ja että voisi leikata vaikka heti, mutta kun minulla ei ollut mitään vakuutuksia, niin jouduin jättämään tarjouksen väliin. Sitten sitä kävin ne vaaditut fysioterapeutti käynnit sekä fysikaaliset hoidot, mikään ei auttanut. Lopulta työterveyslääkäri laittoi lähetteen meidän aluesairaalaan ortopedille juhannuksen alla 2007. No syyskuun puolivälissä pääsin sitten ortopedille, joka määräsi varjoainetietokonekuvauksiin. Aika löytyi 27.3.2008. Kuvauksissa olin ja olikin sitten tuskallinen juttu se varjoaineen laitto, minulla kun jouduttiin lisäämään sitä keskenkaiken kun olkapää oli niin ahdas...kuvaaja totesi heti, että kyllä tämä leikkausta vaatii. Niinhän se ortopedikin sitten 21.4.08 totesi, että täytyy tämä leikata, itsellään se tuskin paranee, kulumaakin jo on. Nyt sitten odottelen 3-6 kk leikkaukseen menoa (tosin enää ei ole jäljellä kuin max. 3 kk).  Oireet ovat edelleen samat, jos rasitan kättäni, esim. vatkaan 10 munan kakkutaikinan sähkövatkaimella, imuroin koko asunnon, pesen mattoja vaikka vain painepesurilla pidempään tai surffailen netissä kauemmin, niin heti tietää tehneensä kädellään jotain. Olkapäätä särkee kovin ja nukkuminen on erittäin katkonaista käden säryn vuoksi. Autolla ajaminenkin tai siis oikeastaan vaihtaminen on vaikeaa kun sattuu. Siksi ei ole oikein ollut intoa tehdä mitään isoja kakkujakaan.

Toki tuossa toukokuussa sentään ne perinteiset Onnin synttärikakut on tehty, Annanhan niistä onkin jo blogissaan maininnut. Mutta sitten senjälkeen iskikin totaalinen väsymys tilauskakkujen tekoon, onneksi ei tullut tilauksia (ettei tarvinnut testata taitoa sanoa EI). Mutta sain kuitenkin nauttia toisten tekemistä kakuista, kuten näistä ja myös tästä.

Saimme isännän kanssa marraskuussa syntymäpäivälahjaksi lahjakortin lippupalveluun ja sitten vihdoin toukokuussa käytimme sen. Kävimme iki-ihanan John Fogertyn konsertissa Hartwall Arenalla. Vietimme oikein mukavan illan, töiden jälkeen kävimme ensin syömässä ja sitten menimme Linnanmäelle kävelemään ja nautimme jälkiruoaksi jäätelöt. Konsertti kun alkoi sen verran myöhään. Emme olleet aiemmin käyneet  sen enempää  Hartwall Arenalla kuin missään tuollaisissa konserteissakaan, joten kokemus oli vertaansa vailla. Paikka on valtava ja Fogerty oli todella hyvä. Itselleni läheskään kaikki kappaleet eivät olleet tuttuja, mutta isännälle ne olivat tuttuja, musiikkimiehiä kun on. Ainoana miinuksena voisi mainita Arenan huonon ilmanvaihdon sekä melkoisen kuumuuden ja olihan se aika koettelemus istua ihan kylkikyljessä ahtaasti kuuntelemassa hyvää musiikkia. Mutta upea tilaisuus kuitenkin.

Kesäkuun 14. päivä järjestimme pihallamme nuorisolle "Yli-Paila Rock"-tilaisuuden. Poikiemme bändit saivat soittaa ja ystävänsä tulivat jammailemaan. Valitettavasti sää ei suosinut tilaisuutta vaan sadetta saatiin melko runsaasti. Onneksi olimme varautuneet tilanteeseen.

Rakensimme tuollaisen "laavun" huvimajojen väliin sateelta suojaamaan. Toisessa huvimajassa soitti bändi ja toisessa istui yleisöä, tuossa välissä mahtui hyvin jammailemaan ja istuskelemaan keinuun.

Tässä Jonnen bändiä

ja tässä Matsin bändiä.

Musiikkityyli oli aika raskasta, metalliin viittaavaa, joten ihan "aikuiseen makuun" se ei ollut. Myöhemmin saimme vielä nauttia perinteisemmästäkin rockista, mutta sen esittäminen sitten lopahti kun eräs naapuri oli hälyttänyt paikalle virkavallan. Poliisit suhtautuivat tilanteeseen ihan asiallisesti ja sovittiin, että seuraava biisi olisi sitten illan viimeinen. Kyseinen naapuri on aiemminkin hälyttänyt poliisit paikalle, silloin poltimme keväällä lehtiä (asumme haja-asutusalueella, joten polttaminen on sallittua) ja häntä se häiritsi. Hän tuli meille huutamaan siitä ja isäntä pyysi häntä poistumaan meidän pihalta. Tästä suivaantuneena nainen soitti poliisit ja oli vielä väittänyt että häneen oli käyty käsiksi. Poliisit uskoivat kun meitä oli kahdeksan henkeä kertomassa ettei kukaan käynyt kehenkään käsiksi. Totesivat vain, että eikö olisi helpompaa kompostoida nuo lehdet... Kyseinen naapuri ei ole meidän rajanaapurimme vaan siitä seuraava, mutta hänellä on meidän rajanaapurimmekin kanssa erimielisyyksiä. Eli kertakaikkiaan valitettava tapaus. Rajanaapurillemme olimme juhlista ilmoittaneet ja he sattuivat olemaan muualla kyseisenä viikonloppuna. Muut naapurit eivät ole mitään tilaisuudesta kommentoineet.