kulunut edellisestä kirjoituksesta. Silloin olin juuri kotiutunut leikkauksesta ja aloittanut 5 viikon sairauslomani. Sairausloma sujui hyvin ja olkapääni parani todella hyvin, tästä vielä kiitokset Lohjan aluesairaalaan leikkaavalle ortopedilleni sekä hyvälle hoitohenkilökunnalle. Ensin alkuun tuntui tietysti kurjalta kun ei saanut tehdä kaikkea mitä mieleen juolahti, mutta siitä sitten pikkuhiljaa alkoi tottua kaikkeen. Luin tietysti paljon sekä nukuin, ainakin aluksi. Monen vuoden tauon jälkeen tein jopa kaalikääryleitä sekä kaalilaatikkoa. Sairausloman loppuvaiheessa heittelin jopa kiukuspäissäni melkoisen isoja koivupöllejä takapihalla parempaan järjestykseen, onneksi en kuitenkaan loukannut itseäni. Lokakuun lopulla palasin takaisin työhön ja arkinen aherrus alkoi. Marraskuussa olikin sitten kaikenlaisia tapahtumia, 7.11 kävin Peacockissa katsomassa Tunteen Palo-näytelmän, upea esitys kertakaikkiaan. 13.11 oli vuorossa työpaikkani Maanmittauslaitoksen 375-vuotisjuhlat, joita vietettiin Helsingissä Voimalassa. Paikka oli erikoinen, porukkaa oli runsaasti, ruokaa oli riittävästi ja juomiakin olisi ollut, mutta satuin olemaan omalla autolla liikenteessä, joten se niistä juomista. Tosin onneksi, sillä seuraavana päivänä haimme Annan kanssa hiki hatussa tarjottimia. Anna oli saanut 50-vuotisjuhlien kakkutilauksen, eikä missään ollut sopivia alustoja meidän 10 munan kakkupohjille. Onneksi viimein saimme Puukeskuksesta hukkapalan puulevyä, josta sitten kotona sahattiin 6 alustaa, jotka päällystettiin foliolla ja kontaktimuovilla. Alustat on mitoitettu niin, että ne sopivat kakkujen kanssa kuljetuslaatikoihin.

Tässä kakku laatikossa

Tässä yksi laatikko autossa ja

tässä vielä osa takaluukussakin. Takapenkillä oli vielä kaksi laatikkoa.

Vielä oli seuraavalla viikolla itselläni luottamusmiespäivät (2 pvää) ja kun vielä isännällä oli pari pikkujoulukeikkaa ja olimme vielä yksissä pikkujouluissa mukana muuten vaan, niin siinäpä sitä oli menoa aivan riittävästi 5 viikon hiljaiselon jälkeen.