torstai, 4. maaliskuu 2010

Jouluksikin täytyi tehdä kakku

 

edellisen vuoden perinteinen käpykakku. Samoilla täytteillä ja samalla ohjella, mutta sattuneesta syystä käpykakku vaihtoi väriä.

en jaksanut ruveta värjäämään marsipaania kaakaolla ruskeaksi, joten päätin käyttää Tukholman reissulta ostamaani valmiiksi kaaviloitua vihreää marsipaania - toinen vaihtoehto olisi ollut vaaleanpunainen...ehkä tämä oli parempi vaihtoehto.

torstai, 4. maaliskuu 2010

Taas tuli vuosi lisää...

meikäläiselle ja kakkua piti väsätä. Pitkän mietiskelyn jälkeen päädyin tekemään omenavaniljahyydykkeellä täytetyn kakun sekä suklaaganaghehyydykekakun, johon tuli kahvinmakuinen kiille. Tapani mukaan onnistuin saamaan kakkupohjan sen verran kohonneeksi, että yksi väli oli pakko jättää pois (ei olisi muuten pysynyt täytetty kakku vuoassa). Suklaahyydykekakun pohja muuttui sitten keksiseoksesta tavalliseksi kakkupohjaksi, jonka kostutin sokeroidulla maitokahvilla. Perjantaina valmistin illalla kakut ja lauantaina sitten koristelin. Ajatuksia oli ja suunnitelmia, mutta nekin romuttuivat. Olin ostanut uutuus karkkeja, Malacon Truly Smoothy Party Animals-pussin. Pussin kuvan mukaan siinä olisi sellaisia pieniä herttaisia eläimiä, jotka ovat kahdesta osasta, jalat ja päälliosa, lampaita, kilpikonnia ja norsuja, niitä voisi sitten hassusti yhdistellä. Pussin avattuani jouduin miettimään koristelun uusiksi, jalkoja oli enemmän kuin päällipuolia ja kaiken huipuksi otukset olivat paljon kuvia suurempia. Käärin auki valmiiksi kaulitun vihreän marsipaanin, sekin oli kurttuinen ja raidallinen ja lisäksi kakun päälle sitä laittaessani, siitä irtosi osa (sehän on rullattu pakkaukseen, mutta nyt se muistutti lähinnä taiteltua). Päätin ryhtyä maalaamaan tuota marsipaania siinä kakun päällä... no sehän on aivan idioottimainen ajatus, no, tein kuitenkin kasan punaisia omenoita yhteen reunaan. Sitten päätin kuitenkin leikellä marsipaaniin aukkoja ja sijoittaa niistä esiin työntymään nuo vaahtokarkkien päälliosat. Sitten leikkelin ylimääräiset marsipaanit pois ja niitä sitten siinä pyörittelin ja onnistuin tekemään - omenan. Tein niitä sitten vielä muutaman lisää ja maalasin ne punaisiksi, laittelin vielä lehdet jokaiseen ja omenan karankin. Sitten enää Flora vispin vatkaus (joka nyt onnistui hyvin) ja pursotukset. Suklaahyydykekakkuun piti vielä tehdä se kiille, kahvia, hyytelösokeria ja kahvilikööriä. kiehautus, jäähdtys ja kaato kakun päälle...suklaatäyte suli ikävästi ja töhersi kiilteen. No, aina ei voi onnistua.

Suklaakakun kuva on ruma, en muistanut kuvata sitä ennen syöntiä.

Ohjeita:

Omenahyydyketäytteinen kakku

Kakkupohja 6 munan

Täytteeksi: omenahilloa

Omenahillo-flora vispi-rahkaseos:

500 g rahkaa

2 tl vaniljasokeria

1 dl tomusokeria

2-3 dl omenahilloa

2 tl kanelia

2 dl flora vispiä vaahdotettuna

4 liivatetta

kostutus: breezelemon

Kokoaminen ylösalaisin kakkuvuokaan.

 

Suklaaganaghehyydykekakku

Pohja: ylijäänyt levy kakkupohjasta

Kostutus: sokeroitu maitokahvi

Täyte: Suklaaganaghe

2 dl kermaa

250 g fazerin leivontasuklaata

3 dl vispattua kermantapaista ainetta

1 vaniljatuorejuustorasia

vajaa 1 dl kahvilikööriä

5 liivatetta kahvitilkkaan sulatettuna

Kiille:

3 dl kahvi-kahvilikööriseosta

reilu 2 dl hyytelösokeria

 

Lisäksi leivoin pitkästä aikaa kristallipullia.

sunnuntai, 3. tammikuu 2010

Joulu tuli ja meni, mutta joulun jälkeen tuli paras lahja...

nimittäin minusta tuli neljännen kerran mummu. Poikani Mats ja vaimonsa Niinu saivat esikoisensa 27.12.2009 klo 8.38 Lohjan Aluesairaalassa. Tärkeät mitat olivat 3370 g ja 49 cm ja pisteitä täydet 10.

Tässä vauveli on sylissäni ensimmäistä kertaa, vähän huonolla tuulella, kun koko päivän on joutunut sylistä syliin siirtymään vaikka varmaan olisi ollut paljon mukavampaa levätä rankan syntymän jälkeen. Vauva nimittäin syntyi peppu edellä, mutta kuitenkin muuten ihan normaalisti.

 

Tässä ollaan jo päästy kotiin ja iskä harjaa hiuksia esittelykuntoon...

torstai, 3. joulukuu 2009

Joulu on taas tulossa

ja askareita riittää. Tänä vuonna olen melko ajoissa joidenkin töiden kanssa, nimittäin joulukortit on kirjoitettu ja merkit liimattu sekä kortit pussitettukin valmiiksi niihin postin punaisiin kuoriin, enää ei tarvitse kuin viedä ne postiin. Postituslistakin on päivitetty exceliin.

Olen kerännyt talteen käyttämäni kananmunakennot ja tänään vein ne työkaverilleni, joka tekee niistä aivan ihania sytykeruusuja. Muovikassillinen kennoja vaihtui näin ihanaan rasiaan

Ruusut ovat todella kauniita, en tiedä raskiiko näitä edes käyttää.

sunnuntai, 8. marraskuu 2009

Pitkän, todella pitkän tauon jälkeen

taas täällä takaisin. Tosin olen vieraillut blogeissa päivittäin ja joskus kommentoinutkin niitä, mutta en vain ole saanut itsestäni irti, että olisin omaa blogiani päivittänyt. Ystävättärenikin jo totesi, että kohta saat taas kirjoitella niitä joulun jälkeisiä juttuja ja joku oli jo kommentoinut tyttäreni blogiin, että olenko kokonaan lopettanut blogin pidon, niin pakkohan sitä on taas ryhdistäytyä. Paljon on kaikenlaista tapahtunut ja tullut tehtyä, osaa on jo tyttäreni blogissaan päivittänyt (hän sentään vielä ahkerasti päivittää). Vierailimme pari viikkoa sitten Inkoossa ja saimme kotiin viemisiksi valmiiksi pakastettuja ja pakattuja suppilovahveroita. Nyt sitten isäntä käväisi samassa paikassa ja tuli kotiin mukanaan iso muovikassillinen suppilovahveroita. Iski pieni paniikki, sillä olin jo onnistunut hankkimaan joulukinkun pakkaseen (kerrankin ajoissa) ja pakastin on ääriään myöten täynnä. Soittelin kaikki mahdolliset liikkeet lävitse kysellen sienikuivureita, mutta missään ei niitä enää ollut. Kunnes sitten perjantai-illalla saunassa välähti, minäpä kuivatan ne sienet saunassa. Ei muuta kuin sanomalehdet lauteille ja sienet lehtien päälle saunan jälkilämpöön.

Lauantaina oli kyllä vielä aamupäivällä pakko virittää tulet kiukaan alle, jotta sienet olisivat kuivuneet kunnolla. Mutta niinpä sitten sainkin kerätä tänään aamupäivällä hyvän saaliin saunasta. Tosin kassillinen oli kutistunut kulholliseksi.